Meille tuli hoitoon pieni Tilli Tilppanen. Sara-neiti oli mukana noutamassa pientä hauvaa lemmikkihoitolasta. Sara päätti huutaa ensimmäiset viisi minuuttia, mutta kun auto lähti hoitolan pihasta ajelemaan, kumpikin hauvaneiti hiljeni omalle paikalleen; Tilli auton takapenkille ja Sara peräkonttiin.
Kotiin tultiin ison tavaramäärän kanssa. Tavarat jäivät sisälle, mutta nämä kolme neitiä lähtivät yhdessä ulos. Ulkoilu alkoi ihmetellen lunta. Pian Neiti Nelijalkaiset pääsivät vapaaksi metsään, ja voi sitä hauvojen ja ihmisen riemua, kun neidit tulivat toimeen vallan hienosti! Piti ihan Thaimaahan asti siitä soittaa. Meillä osataan leikkiä ilman murinaa, ilman haukkumista ja ilman pelkäämistä! Sara-neiti heilutti häntääkin enemmän kuin ikinä. Taitaa olla niin, että Sara-neiti ottaa tästä itselleen kahden viikon terapiaistunnon. Jo ensimmäinen istunto tuotti tulosta. Hyvä Tilli-neiti!
Lenkkiä päätettiin jatkaa isompaan metsään, jossa rymyttiin yhtä onnellisina kuin edellisessäkin. Kyllä meillä osataan! Valtavaa vallan. Metsästä kipsuteltiin sitten kotiin, laitettiin hihnat nukkumaan ja etsittiin karvaisille neideille luut. Sara-neiti sai lihan värisen luun, Tilli-neiti sai valkoisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ollut tyytyväinen omaan luuhunsa, joten he päättivät tehdä vaihtokaupat, ilman ihmisen apua. Tilli otti ensin Saran luun, jonka jälkeen Sara otti Tillin luun. Näin neidit asettuivat olohuoneen sohvan molemmin puolin nakertamaan luitaan, hyvin tyytyväisinä.
Illan kruunaa tämä hetki: neidit nukkuvat alle metrin päässä toisistaan. Eikä kukaan murise.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ajatuksistasi!