Kohta olen valmis. En elämään, vaan olemaan se, miksi halusin tulla. Sitten on elämä virallisesti täynnä pieniä ja vielä pienempiä, pienen pieniä.
Sitten on elämä täynnä hattaraisia hymysuita, aurinkoisia tuikkusilmiä, kiukuttelevia ja väärinpäin kallistettuja maailmoita, ihmetteleviä hetkiä ja tutkivia kohtaamisia. Sitten on elämä ihmeellistäkin ihmeellisempää.
Vaikka on se jo nytkin. Nämä pienen pienet pitävät siitä huolen. Jokaisella pitäisi olla oma pienensä näyttämään millaiseksi kaikki luotu. Ihmetellään sitten sitä.
