Itsekkyys -mikä (ihana) tekosyy olla tekemättä jotain. Tai tehdä jotain jälkeenpäin sitä katuen. Kuinkan paljon ihmiseen onkaan varastoitu itsekkyyttä? Mie en voi tehdä sitä mitä tahtoisin itsekkyyden takia. Eikä lahjojakaan siihen ehkä olisi.
Paras on pysy alueella, jonka osaa ja jossa tunnetaan. Jossa ei voi yllättää ja johon lopulta väsyy tai kyllästyy tai siihen saattaa jopa harmaantua, ei ihmisten vuoksi, vaan itsensä ja riittämättömyytensä vuoksi. Ei ehkä kannata edes yrittää mitään uutta, niin sanotusti turpaan saattaa tulla. Ensin vaikka itseltään ja sitten voikin kääntää toisen posken vaikka seuraavalle ohikulkijalle.
Pienista voisin enemmän ottaa oppia, ei tarvitsisi hölmöillä näillä isoilla aivoilla joista mihinkään kuitenkaan ole. Missä kohtaa nuoruutta lapsuuden viisaus viedään pois? Eikö voisi tajuta pysyä lapsena, pienenä, rehellisen itsekkäänä ja aidosti rakastavana. Vaan eipä koskaan enää voi. Edes hitustakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ajatuksistasi!